Raskausdiabeteksen seurantaa alkaa sokerirasituksella

Pidän kyllä makeasta, mutta minulle tulee jo pienestä määrästä yleensä vähän huono olo, joten syöminen loppuu viimeistään siihen. Kun sokeriarvojani on laboratoriokokeissa aika ajoin testattu, ne ovat olleet matalia, eikä kukaan ole koskaan edes maininnut, että niitä tulisi erityisesti seurata. 

Perinnöllisyystekijät pitäisi myös olla aika minimissä, kun diabetekseen sairastuneita ei suvussani ole. Lisäksi olen koko ikäni harrastanut liikuntaa, ollut normaalipainoinen ja syön ihan perusterveellistä ruokaa.

Sairastuminen raskausajan diabetekseen

Sain kuitenkin ensimmäisen raskauteni aikana oppia, että kehon normaaliolosuhteilla ei välttämättä ole raskauden aikana mitään merkitystä. Niin vähän asiaa olin itse pohtinut, että en edes tiennyt, että Suomessa joka viidennellä raskaana olevalla on poikkeavia glukoosiarvoja. Normaalisti, ilman etukäteen tiedostettuja riskejä, verensokeriarvoja mittaava rasituskoe tehdään raskausviikoilla 24-28. 

Ensimmäisen raskauteni aikana kävin neuvolan kautta saadulla lähetteellä sokerirasituskokeessa viikolla 25. Tulokseni eivät olleet hälyttäviä, mutta raskausdiabetes kuitenkin todettiin ja muutoksia oli tehtävä. 

Lue lisää raskaudenaikaisesta diabeteksesta ja omasta hoidostani

Ensimmäinen seuranta jo viikolla 15

Kun raskausdiabeteksen on sairastanut kerran, kuuluu seuraavan raskauden aikana riskiryhmään. Noin joka kolmannes sairastuu raskausdiabetekseen uudestaan. Tällä kertaa olen itse asiasta hyvinkin tietoinen ja yrittänyt miettiä heti ensimmäisistä raskausviikoista lähtien, mitä suuhuni laitan. 

Riskiryhmään kuuluvien odottavien äitien ensimmäinen sokerirasitus tehdään jo raskausviikoilla 12-16. Niinpä minulle oli varattu aika laboratorioon viikolle 15, muutama viikko kesäloman jälkeen.

Menin kokeeseen heti aamusta 12 tunnin paaston jälkeen. Ensimmäiseksi kokeessa mitataan verensokerin paastoarvo. Sen jälkeen testattava joutuu juomaan kolme desilitraa aivan järkyttävän makeata ja hirveän makuista sokerijuomaa. 

Laboratoriohoitaja varoitti taas kerran, että juomaa ei saa oksentaa, muuten koe menee pilalle. Kehon kykyä hajottaa sokerimäärä mitataan verikokeella tunnin kuluttua ja kahden tunnin kuluttua sokerijuoman ottamisesta.

Apua, huomaan aamulla, että glukoosikoe vähän jännittää. Esikoiseni jälkeen ikää on tullut enemmän, mikä lisää raskausdiabeteksen riskiä. Entä miten sokerikontrollini loppujen lopuksi meni kesällä? Lipsuinko kuitenkin ja söin muutaman jätskin liikaa tai liian monta jälkiruokaa? 

Esikoista odottaessa sokerilitkun juominen ei tuottanut hankaluuksia, kun taas reilu puolivuotta synnytyksen jälkeen pystyin hädin tuskin pidättämään oksennusta juomisen aikana ja lähes koko kahden tunnin ajan olin huonovointinen. Tällä kertaa sokerilitku tuotti vaikeuksia ja pahoinvointia, mutta ei ihan niin hurjasti kuin normaalioloissa. Toivottavasti pahoinvointi oli hyvä merkki!

Siis, häh, mitä ihmettä!?! Seuraavana päivänä, kun luen Omakannastani sokerirasituksen tuloksia, pitää pari kertaa räpytellä silmiä ja katsoa uudestaan. Tulokset ovat ihan megamatalia. Ne ovat sillä rajalla, ovatko ne jopa liian alhaisia. 

Paastoarvoni on 4.7, joka on normaalilla tasolla. Tunnin jälkeen arvo on vain 5.4 ja kahden tunnin jälkeen se on todella todella matala, vain 2.5. Raskausdiabeteksen osalta viitearvot ovat:

• paastoarvo ≥ 5,3 mmol/l
• yhden tunnin arvo ≥ 10,0 mmol/l
• kahden tunnin arvo ≥ 8,6 mmol/l.

Jos yksikin kolmesta viitearvosta ylittyy, odottajalla todetaan raskausdiabetes. Kun ensimmäisen raskauteni aikana minulle todettiin raskausdiabetes, kahden tunnin sokeriarvoni oli se murheenkryyni, joka oli silloin koholla. Tästä siis lisää aiheessa raskausdiabetes

Mitään selkeää selitystä näin alhaisiin sokeriarvoihin en miltään taholta saanut. Yksi teoria on, että raskaus ei vielä rasita kehoa, koska tässä vaiheessa sikiö on vielä niin pieni, eikä minulla ole juuri ylipainoa. Tuloksiin voi myös vaikuttaa se, että verensokeriarvoni ovat normaalisti matalia ja raskauden myötä aineenvaihduntani on vilkastunut.