Perustimme perheen puolisoni kotimaassa
Olen asunut Saksassa jo lähes kaksikymmentä vuotta. Tulin alun perin au pairiksi ja nykyään asun täällä mieheni ja vuonna 2016 syntyneen tyttäremme kanssa. Olen kokenut raskauden ja elämän pienen lapsen kanssa vain Saksassa, joten en osaa suoranaisesti kaivata Suomesta mitään niihin liittyvää. Vaikka uskon, että Saksan ja Suomen järjestelmissä on paljon samaa, on niissä varmasti myös joitain eroavaisuuksia.
Yhtenä esimerkkinä maiden välisestä erosta on äidin saama neuvonta. Suomessa on kattava neuvolajärjestelmä, joka alkaa jo raskauden aikana ja jatkuu lapsen syntymän jälkeen. Neuvolan terveydenhoitajat eivät kuitenkaan osallistu itse synnytykseen, jonka hoitaa synnytyssairaalan kätilöt.
Saksassa raskaana olevilla on Hebamme eli oma kätilö, joka valitaan ja johon tutustutaan jo ennen lapsen syntymää. Kätilö toimii tukena raskauden aikana ja vielä viikkoina sen jälkeen. Oman kätilöni apu sekä vauvaan liittyvissä asioissa että synnytyksestä palautumisessa oli korvaamaton.
Sovellamme perinteitä
Päiväkotien laadussa on Saksassa todella suuria eroja, ja siksi päiväkoti kannattaa valita huolella. Pienessä 1 500 asukkaan kylässämme on yksi päiväkoti ja koulu. Vaikka meillä olisi ollut myös muita vaihtoehtoja, valitsimme kylämme päiväkodin, koska meille oli tärkeää, että lapsemme kasvaa osaksi "kyläyhteisöä". Halusimme myös, että hän osaisi kulkea itsenäisesti koulumatkat ja voisi huoletta mennä itse ystäviensä luokse kylään.
Saksassa äidit ovat useimmiten vanhempainvapaalla maksimiajan eli kolme vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa lapsista aloittaa päiväkodin yleensä vasta kolmevuotiaana, vaikka päiväkodin aloitus nuorempana onkin yleistynyt.
"Puolisoni odotti oman perinteisen perhetaustansa takia, että minäkin jäisin kotiin pidemmäksi aikaa."
Keskustelimme kuitenkin hänen kanssaan päiväkodin varhaisen aloittamisen hyvistä ja huonoista puolista ja päädyimme lopulta viemään lapsemme vuoden ikäisenä päiväkotiin. Tähän asti minä olisin hänen kanssaan kotona.
Saksassa on edelleen tavallisempaa, että äidit tekevät työtä osa-aikaisesti, kun lapsi menee päiväkotiin. Myös minä tein tyttäremme ensimmäisen päiväkotivuoden ajan osa-aikaista työtä. Kuitenkin tämän jälkeen sekä minä että mieheni olemme olleet kokoaikaisessa työsuhteessa. Lapsen isän on tarkoitus vähentää työtunteja, kun tyttäremme aloittaa koulun.
"Saksan lain mukaan 7-vuotiaskin lapsi saa olla enintään vain kaksi tuntia yksin kotona, miksi suurin osa äideistä jatkaa osa-aikatyötä vielä silloinkin, kun lapsi on jo koulussa."
Päiväkodit ovat Saksassa usein vain kolmeen asti auki. Puolisoni meneekin toimistolle jo kuudelta aamulla, jotta voi hakea tyttäremme päiväkodista tähän mennessä. Koska suurin osa lapsista haetaan päiväkodista jo puoliltapäivin, oli tyttäremme päiväkodissa pitkään vain yksi ns. kokopäiväinen ryhmä. Nuoremmat äidit haluavat kuitenkin nykyään palata täysipainoisemmin työelämään, joten nyt ryhmiä on jo kaksi. Päätimme puolisoni kanssa, että hän on iltapäivät kotona lapsen kanssa, vaikka yleensä Saksassa näin tekee äiti.
Saksassa on myös tyypillistä, että isovanhemmat asuvat lähellä ja osallistuvat lapsen kuljetuksiin harrastuksiin tai iltapäivähoitoon. Isovanhemmat jäävät usein myös hoitamaan sairasta lasta vanhempien ollessa töissä. Sekä minun että mieheni sukulaiset ja ystävät asuvat kaukana, joten tukiverkostomme koostuu naapureista ja tuttavista. Pitkälti pärjäämme kuitenkin omillamme.
Suomi on lapsemme toinen kotimaa
Emme elä suomalaista lapsiperhearkea, mutta haluan kuitenkin tutustuttaa lapsemme suomalaisiin juhlapyhiin ja perinteisiin, kuten saunomiseen, virpomiseen pääsiäisenä sekä juhannukseen. Haluan myös, että lapsemme tutustuu suomalaiseen ruokaan, musiikkiin ja kirjallisuuteen.
Minulle on erityisen tärkeää, että lapseni osaa molempien vanhempiensa äidinkieltä. Ensimmäisten vuosien aikana hän kuuli suurimmaksi osaksi suomea vain minulta. Päiväkodissa suomen kieli luonnollisesti väistyi saksan tieltä. Jotta lapsemme kuulee suomen kieltä myös muualta, yritän patistaa häntä katsomaan suomenkielisiä lastenohjelmia.
"Olen soittanut hänelle paljon suomalaista lastenmusiikkia kuten Fröbelin Palikoita ja Pikku Papun Orkesteria. Katsomme myös yhdessä Muumeja sekä Pikku Kakkosta."
Kirjoista etenkin omasta lapsuudestani tutut Mauri Kunnaksen tarinat ovat lapseni suosikkeja. Myös Pikku Kakkosen peli tabletilla auttaa kielen oppimisessa.
Nyt 5-vuotiaana lapsi on jo alkanut puhua minulle suomea. Yritän aina puhua lapselleni pääasiassa suomea, vaikka muut täällä eivät kieltä ymmärräkään. Omasta äidinkielestä kannattaa pitää kiinni tilanteesta riippumatta. Myös lapsemme lääkäri kannusti meitä tässä asiassa ja neuvoi olemaan ottamatta muita huomioon. Kaksikielisyys on rikkaus.
Olemme aina yrittäneet käydä Suomessa kerran vuodessa ja lapsen syntymän myötä jopa useammin. Meille on erittäin tärkeää, että lapsemme kokee Suomen toisena kotimaanaan ja tunnistaa sen kulttuurin omakseen. Vierailuidemme tärkeimmät syyt ovat suomalaiset sukulaiset ja suomen kielen vahvistaminen. Tulevaisuudessa toivomme, että lapsemme viettää kesälomat Suomessa mummolassa ja omalla kesämökillämme.
Murut pullasta molemmista kulttuureista.
Kun perhe perustetaan toisen puolison kotimaassa, kannattaa aina toimia niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Puolison kanssa kannattaa sopia, miten asiat hoidetaan, ja pysyä tässä päätöksessä välittämättä muiden mielipiteistä. Mahdolliset ongelmat ja ristiriidat johtuvat usein siitä, että molemmat toimivat tavalla, johon heidät on kasvatettu.
Erot toisen kasvatustyyliin voivat myös olla niin hienovaraisia, ettei niitä välttämättä heti edes huomaa. Kannustan valitsemaan molemmista kulttuureista itselle sopivimmat asiat ja tavat toimia. Ei kannata pitäytyä vain niissä tietyissä kaavoissa, jotka on itse oppinut. Kaikesta selviää keskustelemalla.
Have an open mind to new ideas and ways!
Lisätietoa ja vertaistukea
Suomessa toimiva Familia ry on valtakunnallinen kahden kulttuurin perheiden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu tukemaan kaksikulttuurisia ja kaksi- ja monikielisiä perheitä. Tutustu verkkosivuilla vertaistukitoimintaan ja heidän tarjoamaan tietoon ja neuvontaa.
Sivustolla monimuotoiset perheet, voit lukea yleistä tietoa mitä tarkoitetaan kaksikulttuurisella perheellä.