Raskausviikko 18
Uudet kofeiinirajoituket - kahvihimon pelastajana kofeiinittomat kapselit
Esikoista odottaessani oli myös tietenkin kofeiinirajoituksia raskauden aikana. En aluksi tarkalleen muista, kuinka paljon esimerkiksi kahvia sain juoda silloin kuusi vuotta sitten. Kuitenkin muistan, että sen ajan kofeiinirajoitukset eivät vaikuttaneet elämääni mitenkään oleellisesti.
Katsoin lopulta vanhoja papereita ja niiden mukaan vaikuttaisi siltä, että kahvia sai juoda noin kolme kuppia päivässä. Omalta osaltani närästys ja gastriitti astuvat kuvioihin, jos juon suodatinkahvia enemmän kuin kolme kuppia.
Tällä kertaa kofeiinirajoituksia on kuitenkin tiukennettu entuudestaan. Kofeiinia saa yhteensä saada 200 mg/päivä kaikista eri lähteistä. Kahvi tai musta tee eivät suinkaan ole ainoita kofeiinin lähteitä, vaan sitä saattaa myös olla lisättynä moniin muihin tuotteisiin. Yhteenveto kofeiinin ja yrttivalmisteiden rajoituksista
raskauden aikana sekä lisätietolinkkejä.
Kuten jo mainitsin, juon kahvia kohtuullisesti, mutta nykyiset rajoitukset ovat kuitenkin yllättävän tiukkoja. Koko päivän enimmäismäärä tulee täyteen jo 1 dl espressokahvia tai 1,5 dl suodatinkahvia.
Alkuraskauden aikana pahoinvointia oli sen verran paljon, että kahvia tuli juotua korkeintaan se yksi kuppi päivässä. Tiedän, että moni on erilaisten kirjoitusten ja vaihtelevien tutkimusten perusteella jättänyt kokonaan pois kofeiinin omasta ruokavaliostaan.
Mitään haittaa kofeiinin poisjättämisetä ei tietenkään ole, mutta itse olen päättänyt seurata Suomen terveysviranomaisten suosituksia. Ehkä tämä osittain johtuu siitä, että olen jo toisen kerran raskaana, ja itselläni on täysin terve 6-vuotias, vaikka hänen raskautensa aikana rajoitukset olivat lievemmät.
Kun pahoinvointi on lähes kokonaan hellittänyt ja väsymys iskenyt arjen keskellä, huomaan todella kaipaavani enemmän kahvia kuin vain sen yhden kupin. Olen aikaisemmin maistanut kofeiinittomia kahveja, ja ne ovat mielestäni olleet suoraan sanottuna kamalia.
Positiivinen yllätys - kofeiinittomat kahvikapselit
Kotona juon lähes aina espressopohjaisen maitokahvin. Päätin kuitenkin unohtaa ennakkoluuloni ja kokeilla Nespresson kofeiinittomia kahvikapseleita. En tiedä onko kahvinhimo niin suuri vai makuaistini raskauden vuoksi muuttunut, mutta näistä kofeiinittomista kapseleista tuli mukava arjen piristys. Mitään piristävää vaikutusta niistä ei tietenkään saa, mutta kuitenkin ihanan kahvihetken. Eivätkä rajoitukset tunnu enää haittaavan.
Ja niinhän se ihmismieli toimii, että kun jokin asia on kielletty, juuri silloin sitä haluaa 😊. Kokeilin koko valikoimaa, ja koska lisään sen verran paljon maitoa, on vahvin vaihtoehto paras.
Kahvin himon lisäksi minulle on tullut himo karkkeihin ja suolaisiin naposteltaviin. Minulla on luonnostaan hyvin alhainen verenpaine, eikä se raskausaikana ole noussut. Edelleen lukemani ovat vain sunnilleen 105/65, mutta suola lisää turvotusta, ja sen osalta saan kyllä olla varuillani. Esikoista odottaessani, etenkin raskauden loppuvaiheessa turposin ja keräsin nestettä paljon.
Lisäksi, vaikka ensimmäisessä mittauksessa sokeriarvoni olivat kohdillaan, ne voivat kyllä vielä muuttua. Joten ei pidä lipsua liikaa! Jos jotain olen oppinut, niin normaalit olosuhteet ja oma käyttäytyminen eivät päde, kun keho rakentaa uutta ihmistä. Itselläni makean himoitseminen ei todellakaan kuulu normaaliin käyttäytymiseen. Juuri sen vuoksi määrät voivat vähän huomaamatta ja jopa vahingossa nousta liian suureksi, eli pitää siis olla tarkkana.
Tunnen jo sikiön liikkeitä
No niin, nyt tiedän, minkälaiset tuntemukset ovat peräsin sikiön liikkeistä. Ne tuntuvat paljon paljon syvemmällä kuin suolistosta peräisin oleva myllerrys.
Sikiö on ainakin tuntemusten perusteella tässä vaiheessa aika alhaalla vatsassa. Korkeintaan navan kohdalla ja ehkä jopa siitä vähän alaspäin, etenkin istuessani.
Huomaan liikkeet lähinnä iltaisin, kun makaan kyljelläni ja etenkin, jos jalat ovat koukussa ja painavat hieman alavatsaa.
Puhunko sikiöstä vai vauvasta?
Aikaisemmin käytin luontevasti sanaa sikiö, mutta entä nyt? Haluaisin pysyä sanassa sikiö, koska kehitys on vielä niin vaiheessa. Ja nyt ulos tullessa hän ei ole vielä vauva, joka pysyisi hengissä. Esikoiseni kuitenkin puhuu vain vauvasta, joten huomaan itse käyttäväni sanoja aika sekaisin.
No ehkä sillä nyt ei ole väliä. Olen vain niin taikauskoinen, että en halua edes omissa puheissani olla liian positiivinen tai ennakoida yhtään mitään.
