Laboratoriotulokset raskautta suunnitellessa

Kun ennen raskautta kävin mittaamassa veriarvoni, valitsin laboratoriopaketin, joka oli tehty raskautta suunnittelevalle. Siinä mitattiin kaikki oleelliset asiat, kuten esimerkiksi folaatti, eli foolihappo, joka kuuluu B-ryhmän vitamiineihin. Se on erityisen tärkeä raskautta suunnitteleville, koska heti raskauden alusta sitä tarvitaan sikiön hermoston kehittymisessä. Tarvittaessa lisätietoa saat Terveyskirjastosta

Kaikki muut arvoni olivat kohdallaan ja viitearvojen sisäpuolella, mutta jo ennen raskautta ferritiiniarvoni oli vain 16 µg/l. Eri lähteistä annetaan vähän eri viitearvoja ja nykyisen on annettu myös naisille ja miehille eri viitearvot. Naisten osalta yleisesti puhutaan, että ferritiinipitoisuuden arvojen tulisi olla 15-125 µg/l, kun taas miehillä viitearvot ovat 20-195 µg/. Tutkimusten perusteella on kuitenkin todettu, että 15-30 on jo lukemissa, jossa oireiden kanssa voidaan jo puhua raudanpuutteesta.

 Terveyskirjasto sanoo asiasta näin:

"Ferritiini on raudan ja valkuaisaineen (apoferritiinin) muodostama raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto. Se on hyvä elimistön rautavarastojen mittari, ja sen pitoisuuden pienuus on merkki raudanpuutteesta. Ehdotonta ferritiinipitoisuuden arvoa, joka aina sulkee pois raudanpuutteen, on vaikea asettaa. Kirjallisuudessa ferritiinin raja-arvo 30 µg/l on hyväksytty raudanpuutteen osoittajaksi aikuisilla."

Uudet laboratoriotulokset 

Sain uudet laboratoriotulokseni nopeasti, noin vuorokaudessa. Valitsemaani pakettiin kuului glukoosin paastoarvo. Vaikka en koko sokerirasitusta suorita, paastoarvo oli kuitenkin itselleni hyvä mitata, kun taustalla on aikaisempi raskausdiabetes (linkki) ja loppuraskaudesta kehoon kohdistuva rasitus vain kasvaa.

Paastoarvo on onneksi edelleen sama ja yhtä hyvä 4,7 mmol/l, kun sen tulisi olla 4-6 normaalitilanteessa ja raskauden aikana alle 5,3 mmol/l. Täydellisessä verenkuvassa on edelleen samat pienet muutokset, jotka olivat neuvolan laboratoriokokeissa. 

Leukosyytit, eli valkosolut ovat hieman koholla, mutta tämä selittyy raskaudesta. Samoin punasolujen määrä, eli erytrosyytit olivat hieman laskeneet, joka omalta osaltaan voi vaikuttaa hapensaannin osalta omaan jaksamiseeni ja lihaskuntooni.

Lipideihin, eli veren rasva-arvoihin raskaus on näköjään myös vaikuttanut. Minulla on aina aikaisemmin ollut ihan hyvät kolesteroliarvot, mutta nyt kokonaiskolesteroli oli noussut aikaisemmasta 4,4 mmol/l, jopa arvoon 6,4 mmol/l. Se on aika reilusti yli viitearvon (5), mutta oletan tämän laskevan takaisin normaalille tasolleni raskauden jälkeen. 

LDL, eli se haitallinen kolesteroli oli myös noussut, mutta kaikista eniten oli noussut triglyseridit, joita elimistö käyttää ravintona (0,63 arvosta 1,83 mmol/l). Arvo kertoo siitä, paljonko rasvakudokseen on varastoitunut triglyseridejä, eli jää keholta käyttämättä.

Hui, toivottavasti saan myös triglyseridiarvoani alaspäin raskauden jälkeen, kun toivottavasti lisäkilot karisevat.

Raskaus on syönyt D-vitamiini- ja rautavarastoja

Itselleni tuli melkoisena yllätyksenä, että D-vitamiinin arvo oli laskenut raskauden aikana reippaasti verrattuna normaaliin tasooni. Jos rautakeskusteluissa riittää asiantuntijoilla eri mielipiteitä, niin D-vitamiinin saannista ja sen oikeista arvoista käydään ehkä vielä kiivaampaa väittelyä asiantuntijoiden välillä. 

Muistan jo, kun aikoinaan farmasiaa opiskelin Helsingin yliopistossa, kuinka jopa eri tiedekuntien välillä oli näkemyseroja. Ja jos silloin 2008 oltiin sitä mieltä, että D-vitamiinin saantisuositukset tulevat vielä nousemaan reippaasti. Mutta ainakaan vielä, riskiryhmiä lukuun ottamatta, yleiset suositukset eivät ole kovinkaan paljon muuttuneet. 

En tässä omassa blogissani lähde ottamaan kantaa meneillä olevaan D-vitamiini keskusteluun. Haluan lähinnä korostaa, että vielä näin talviaikaan raskaus on syönyt omia D-vitamiinivasaojani sen verran paljon, että kun lähtötilanteeni on ollut 107 nmol/l, niin uusissa mittaustuloksissa arvo oli enää 72,5 nmol/l. 

Raskauden aikana olen kiinnittänyt paljon enemmän huomiota terveelliseen ja monipuoliseen ravintoon ja ennen kaikkea käytän ihan samaa D-vitamiinilisää kuin aikaisemmin ja syön saman mikrogrammamäärän vuorokaudessa kuin ennen raskautta. Labratuloksissani minimimäärän viitearvona on käytetty yli 75 nmol/l ja se lienee yleisesti hyväksyttävä arvo, jonka yläpuolelle olisi hyvä päästä. Kuten Terveyskirjastossa mainitaan:

"Havainnoivat väestötutkimukset viittaavat siihen, että infektioriski voi olla suurentunut jo alle 75 nmol/l pitoisuudella."

Pitää muistaa jossain vaiheessa käydä laboratoriotutkimuksissa ja tarkistamassa omat veriarvoni raskauden jälkeen.

Rauta, rauta, rauta...

No sitten ne rauta-arvot, jonka vuoksi laboratorioon alun perin suuntasin. Hemoglobiini oli mielestäni ihan tarpeesi hyvä 119 g/l. Toki matalampi kuin minulla normaalisti ja tällä arvolla olen juuri ja juuri naisen normaalin viitearvon sisäpuolella 117-155 g/l. Mutta raskauden aikana hemoglobiini laskee, sen vuoksi anemiasta puhutaan odottavan äidin kohdalla vasta kun Hb on alle 110. (lähde: Terveyskirjasto)

Mutta, mutta ferritiini oli sitten taas yllättävän huono, vain 10,7 µg/l. Olin kuitenkin saanut suonensisäisen rautalisän, eikä arvo ollut edes 15, joka olisi raskauden aikana toivottava arvo. Näin matala ferritiiniarvo huolestuttaa, kun raskautta on vielä jäljellä noin 2 kuukautta.

Suoraan en täytä niin sanottuja raskausanemian kriteereitä, kun Hb on vielä yli 110. Heikon oloni vuoksi ja synnytyksen lähestyessä, haluan kuitenkin, että tilannettani arvioidaan. Päätin olla tulosten osalta yhteydessä omaan gynekologiini, jonka luona olen käynyt yksityisellä lääkäriasemalla.