Leikkauksen tai vamman jälkeen lapsi tarvitsee toimivan tukiverkon, jotta kuntoutus onnistuu

10.08.2022

Lasten ja nuorten kuntoutuksessa pitää kiinnittää huomiota harjoitusten mielekkyyteen, jotta vamman tai leikkauksen jälkeinen kuntoutus onnistuu. Tukiverkon merkitys on suuri ja vanhempien on hyvä olla mukana kuntoutuksen jokaisessa vaiheessa.


Olen sertifioitu urheilufysioterapeutti Einari Kurittu ja tässä artikkelissa ja videolla kerron, millaisia asioita lapsen ja nuoren kuntoutuksen suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon.



Nuoren kuntoutuksen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota motivointiin

Kun lapsen tai nuoren leikkauksen jälkeistä kuntoutusta suunnitellaan, on fysioterapeutin vastuulla ottaa huomioon motivoivan harjoittelun suunnittelu. Liian usein käy niin, että kuntoutuksen loppuvaiheessa huomataan, että tuloksia ei olekaan syntynyt ja syynä on se, että kuntoutuminen ei ole maistunut.

Fysioterapeuttina en voi kuitenkaan yksin huolehtia kuntoutumisen onnistumisesta ja monet tärkeät harjoitteet ovat sellaisia, ettei niistä helposti saa innostavia, vaikka kuinka yrittäisi. Tällöin lapsen tai nuoren motivointi kuntoutukseen on tärkeää eikä lasta tai nuorta saa jättää yksin. Lasten ja nuorten erilaisista tapaturmista ja vammoista kertoo lisää ortopedi Petri Sillanpää. 

Vanhempien on hyvä olla mukana fysioterapeutin vastaanotolla

Leikkauksen jälkeen kuntoutusprosessi on melko suoraviivainen. Suunnitelman etenemistä on helpompi ennustaa kuin rasitusvamman kuntoutusta. Esimerkiksi polvileikkauksen jälkeen ensimmäiset kaksi viikkoa kuluu kepeillä liikkuen. Kun polvi on saatu kivuttomaksi, ryhdytään palauttamaan jalan liikerataa. Yleensä tässä vaiheessa harjoittelu tapahtuu kuntopyörällä tai altaassa. 

"Tässä vanhempien tuki on tärkeää, jotta lapsi tai nuori pääsee kuntosalille tai uimahallille."

Kun jalan liikerataa on saatu palautettua, on vuorossa lihaskunnon kasvattaminen sekä tasapainon kehittäminen. Harjoittelusta pyritään tekemään mielenkiintoista ja hauskaa, mutta voimaharjoittelun kohdalla tämä ei aina ole mahdollista. Siksi mielestäni onkin tärkeää, että vanhemmat ovat mukana vastaanotolla ja kuulevat, millaisia ohjeita ja vinkkejä lapselle tai nuorelle annan.

Rasitusvamman kuntoutuksessa maltti on valttia

Nuoren rasitusvammat syntyvät usein huomaamatta ja niiden kuntouttaminen vaatii malttia. Täyslepo ei rasitusvammojen hoidossa toimi, sillä levossa rasituksensietokyky laskee. Kun nuori sitten palaa takaisin harjoittelun pariin, saattaa etenkin kuntoutuksen alkuvaiheessa kuormitus nousta liian korkeaksi. 

"Kun tehdään liian paljon ja liian vaikeita harjoitteita, ollaan nopeasti takaisin lähtöpisteessä."

Rasitusperäisten vammojen kuntoutuksessa kuormituksen suunnitteleminen on erittäin tärkeässä roolissa. Tärkeintä on saada ensin poistettua rasitusta provosoiva liike harjoittelusta ja laskea kuormitus sellaiselle tasolle, jonka kroppa kestää. Pyritään etsimään vaihtoehtoisia harjoitusmuotoja, kuten esimerkiksi uinti ja pyöräily juoksemisen sijaanKuinka rasitusvammoja on mahdollista ennaltaehkäistä? Siitä kerron lisää toisessa artikkelissani.

Tukiverkon sisäisen kommunikaation tulee toimia

Kun lapsi tai nuori pääsee pikkuhiljaa palaamaan lajin pariin on tärkeää, että kommunikaatio vanhempien, hoitavan tahon ja valmentajan välillä toimii.

"Lapsen tai nuoren vastuulle ei saa jättää sen päättämistä, milloin ja miten hän voi harjoitella."

Lajiharjoitteluun palaamisen rinnalla on tärkeää edelleen pitää mukana tiettyjä kuntoutusharjoituksia, kuten hyppyjä, räjähtävyyttä ja kimmoisuutta. Nämä nidotaan yhteen lajiharjoittelun kanssa. Kun kuntoutus alkaa tuottaa tulosta ja leikkauksesta on kulunut tarpeeksi aikaa, lapsen tai nuoren suorituskyky mitataan ja tämän perusteella annetaan lupa palata täysipainoiseen harjoitteluun.

Leikkauksen jälkeinen kuntoutus etenee yleensä suoraviivaisesti, kun taas rasitusvammasta toipuessa tulee helpommin takapakkia



Einari Kurittu

Urheilufysioterapeutti

Olen sertifioitu urheilufysioterapeutti ja urheilufysioterapian maisteri (MSc of Sports Physiotherapy). Teen pääosan työstäni urheilijoiden alaraajavammojen parissa. Hoidan polven, nilkan, lonkan ja lantion urheiluvammojen kuntoutuksia. Toimin usean vuoden ajan Pohjola Sairaalan fysioterapeuttina ja tein yhteistyötä monien urheiluseurojen kanssa. 

Harrastan itse monipuolisesti eri urheilulajeja, lisätietoja voit lukea instagramtililtäni ACL Physio. Tällä hetkellä teen myös väitöskirjaa jalkapalloilijoiden eturistisidevammoista ja toimin hiihtomaajoukkueen fysioterapeuttia.

Lisätietoja omien verkkosivujen kautta.