Olen sertifioitu urheilufysioterapeutti Einari Kurittu. Tässä artikkelissa ja videolla kerron kuinka rasitusvammoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja seurata nuoren urheilijan kuormittuneisuutta. Videolla mukana myös piirrettyjä kuvia.

Vammojen ehkäisy alkaa tasapainoisesta arjesta

Jos nuori ei nuku ja syö kuin pikkulapsi, on syytä varautua rasitusvammojen syntyyn. Kun taas lepoa on tarpeeksi, liikunta on monipuolista ja ruokavalio on kunnossa, ollaan ennaltaehkäisyssä pitkällä. Kaikki tähän päälle tulevat tekijät ovat pieniä asioita, vaikkakin tärkeitä.

Rasitusperäisiä vammoja syntyy harvoin silloin, kun treenimäärät pysyvät vakiona. Toisinaan vanhemmat pohtivat, onko useampaa eri lajia harrastavan nuoren liikunnan määrä liiallinen ja tulisiko määrää vähentää. Mielestäni ei, sillä oleellista on se, että kroppa totutetaan suunnitelmallisesti rasituksen määrään. 

"Nuoren kannattaa liikkua monipuolisesti yhteen lajiin keskittymisen sijasta."

Rasitusta ei ole vain lajiharjoittelu, vaan ylipäätään aktiivinen arki auttaa kroppaa sietämään rasitusta. Sietokykyä kasvattaa koulumatkojen kulkeminen jalan tai pyörällä, pihapelit sekä puissa kiipeileminen ja tietysti monipuolinen harrastaminen.

Rasitusperäisiä vammoja syntyy myös silloin, kun harjoittelun määrä pysyy ennallaan

Jokaisella on oma rasituksensietokapasiteettinsa, johon vaikuttaa se kuinka vahva kehomme on ja millaiseen rasitukseen se on tottunut. Nuorilla urheilijoilla nopean pituuskasvun vaiheella on vaikutuksesta rasitusvammojen syntyyn. Ulkoista kuormitusta on kaikki liikkuminen pomppuineen, juoksuineen ja touhuamiseen. 

Kun kehon rasituksensietokapasiteetti on kuormitusta suurempi, on rasitusvammojen riski pieni. Kun taas rasituksen määrä nousee sietokykyä suuremmaksi alkavat ongelmat.

"Kehon kyky sietää ulkoista rasitusta heikkenee esimerkiksi nopean kasvun vaiheessa, stressaantuneena, sairastuessa tai kun kroppa ei saa tarpeeksi lepoa ja ravintoa."

Rasitusperäisiä vammoja voikin siis syntyä myös silloin, kun harjoitusten määrässä tai muodossa ei tapahdu muutoksia. Esimerkiksi yläasteelta lukioon siirtyvän nuoren arjessa saattaa tapahtua niin suuria muutoksia opiskelujen ja kaveriporukan muutosten myötä, että esimerkiksi palautuminen hidastuu.

Lajivalinta ja ikä vaikuttaa siihen, millaiset vammat lapsille ja nuorille ovat tyypillisimpiä. Näihin asioihin voit tutustua tarkemmin toisessa artikkelissani.

Passiivisuus altistaa uusille vammoille

Uuden vamman syntyminen välittömästi kuntoutumisen jälkeen ei ole huonoa tuuria vaan seurausta passiivisuudesta. Kuten kroppa tottuu suunnitelmallisesti kasvatettuun rasituksen määrään, se tottuu myös passiivisuuteen. Siksi onkin tärkeää, että esimerkiksi nilkan rasitusvammasta toipuva kuormittaa kroppaa muilla tavoin sen aikaa, kun lajiharjoittelu ei ole mahdollista. Korvaavaa harjoittelua voi olla esimerkiksi raskas pyörälenkki tai lihaskuntoharjoittelu.

Leikkauksen tai vamman jälkeisestä kuntoutuksesta tulee tehdä innostavaa nuorelle ja lapsi tarvitsee toimivan tukiverkon. Onnistuneen kuntoutuksen suunnittelusta voit lukea toisessa artikkelissani.

Vanhemmat voivat auttaa nuorta ennaltaehkäisemään rasitusvammojen syntyä

Kuormittuneisuutta voidaan seurata kaikenlaisilla hienoilla laitteilla. Mutta myös kotioloissa vanhempien on mahdollista seurata lapsen kokemaa kuormitusta subjektiivisen kokemuksen kautta. Yksi yksinkertainen tapa on pyytää nuorta arvioimaan asteikolla 1-10 kuinka raskaat harjoitukset ovat olleet. Nuoren arvio kerrotaan harjoituksen kestolla, jolloin saadaan arvo yhden harjoituksen kokonaiskuormitukselle. 

Lapsi antaa esimerkiksi treenin jälkeen arvosanan 8 ja harjoituksen kesto on 90 minuuttia. Kyseisen harjoituskerran arvoksi saadaan 720 (8x90). Kun koko viikon arvot koululiikunnasta treeneihin ja omatoimiseen pelailuun kirjataan ylös, saadaan selville kuormittuneisuus, johon juuri teidän lapsenne on viikkotasolla tottunut.

Kuormittuneisuuden arvoa ei välttämättä tarvitse seurata ihan joka viikko, jos muuttuvia tekijöitä on vähän ja kaikki vaikuttaa sujuvan hyvin. Mutta etenkin kun nuoren urheilijan harjoituksissa tai arjessa tapahtuu muutoksia tai huomaatte lapsenne olevan erityisen väsynyt, on syytä kiinnittää asiaan huomiota. 

Jos viikkotasolla seurannassa tapahtuu muutoksia aikaisempiin arvoihin, kasvaa riski saada rasitusvammoja. Seurannan avulla voidaan tehdä ajoissa tarvittavia muutoksia ja rasitusvammoja on mahdollista ennaltaehkäistä.

Pohdittaessa kuormituksen määrää suhteessa rasituksensietokapasiteettiin ei voida ajatella pelkkää treenaamisen määrää vaan nuoren elämää pitää miettiä kokonaisuutena. Lapsen tulee saada olla lapsi. On osattava kannustaa eikä pakottaa. Paineiden kasaaminen kuormittaa lasta ja lopulta saattaa johtaa harrastuksen lopettamiseen.

Lisää meidän blogikirjoituksia ja videoita tuki- ja liikuntaelimistöstä sekä lasten ja nuorten rasitusvammoista ja tapaturmista.