Lajivalinta ja ikä vaikuttaa siihen, millaiset vammat lapsille ja nuorille ovat tyypillisimpiä

10.05.2022

Lasten ja nuorten urheiluvammat poikkeavat aikuisten loukkaantumisista. Kasvussa olevan kehon lihasvammat ovat harvinaisempia, mutta myös lapsille ja nuorille tulee rasitusvammoja. Eri ikäluokilla ja lajeilla on omia tyyppivammojaan.


Olen sertifioitu urheilufysioterapeutti Einari Kurittu ja tässä artikkelissa ja videolla kerron muutamia esimerkkejä lasten ja nuorten eri urheilulajien tyyppivammoista. 

Erillisessä artikkelissa ja videossa kerron, kuinka rasitusvammoja voidaan ennaltaehkäistä. 



Harjoittelualustalla ja lajien ominaispiirteillä on merkitys vammaprofiiliin

Lihasvammat ja lihasrepeämät ovat harvinaisia lapsilla, joiden pituuskasvu on edelleen käynnissä. Kasvuiässä olevilla lapsilla ja nuorilla tyyppivammat ovat vammaprofiililtaan samanlaisia, mutta lajien ja ikäryhmien välillä on myös eroja.

"Harjoittelualustalla on merkitystä eri lajien vammaprofiiliin." 

Esimerkiksi kitkaisella alustalla, kuten salibändi, koripallo tai käsipallo, nilkan ja polven alueen akuutit vammat ovat yleisiä. Kun taas esimerkiksi jääkiekossa tai muissa lajeissa, joissa nilkka on hyvin tuettuna, nilkan nyrjähdyksiä nähdään harvemmin.

Kamppailu- ja kontaktilajeissa erilaiset traumaperäiset vammat ovat yleisiä. Kun taistellaan samasta pelivälineestä, syntyy helposti iskuvammoja ja erilaisia ruhjeita, kun esimerkiksi jalkapallossa vastustaja osuu liukutaklauksen seurauksena nappikset edellä nilkkaan tai esimerkiksi jääkiekossa taklaustilanteen jälkeen.

Ikä vaikuttaa erilaisiin rasitusvammoihin

Pituuskasvun vaiheessa olevilla esiintyy etenkin palloilulajeissa myös paljon polven ja nilkan alueen rasitusvammoja. Tyypillinen rasitusvamma 8-10-vuotiailla on kantapäässä kipuna tuntuva Severin tauti, joka on yleinen etenkin sellaisissa lajeissa, jotka vaativat juoksua, hyppyjä ja suunnanmuutoksia. Lue lisää Severin taudista liikuntalääketieteen erikoislääkärin Lauri Alangon blogiartikkelissa.

Polven alueen kasvutumakkeen kipeytyminen (Osgood-Shlatter) vaivaa etenkin 11-13-vuotiaita. Vamma on erittäin yleinen etenkin sellaisissa lajeissa, joihin kuuluu juoksua ja suunnanmuutoksia. Lue lisää Osgood-Shlatterin taudista Lauri Alangon blogiartikkelissa. Kantapään ja polven rasitusvammoja näemme paljon esimerkiksi palloilulajeissa ja yleisurheilussa.

Alaselän alkavia rasitusmurtumia eli rasitusosteopatiaa esiintyy etenkin teini-ikäisillä. Vamma on yleinen sellaisissa lajeissa, joihin kuuluu paljon selän taivuttamista taaksepäin tai selän kiertoja. Tyypillisimmin alaselän rasitusosteopatiaa esiintyy taitoluistelussa, voimistelussa, mutta niitä näkee myös jääkiekon ja palloilulajien urheilijoilla. 

Lue lisää selän rasitusvammoista Lauri Alangon blogiartikkelista. 

Myös ratsastus voi altistaa selän vammoille. Tosin ratsastuksessa yleisimpiä ovat kuitenkin traumaattiset vammat. Näitä syntyy esimerkiksi tilanteessa, jossa hevosen selästä laskeuduttaessa jalka jää kiinni satulaan.

Yleisesti erilaisista rasitusvammoista ja miten rasitusvamma syntyy, voit lukea lisää liikuntalääketieteen erikoislääkärin Laurin Alangon artikkeleista ja videoista

Yleisurheilussa, uinnissa ja voimistelussa rasitusvammat ovat yleisiä

Yleisurheilussa lajien kirjo on suuri. Selän alue ja olkapää joutuu koville lajeissa, joihin liittyy paljon heittoja ja kiertoja. Tällaisia ovat esimerkiksi keihäänheitto ja moukarinheitto. Hyppylajien edustajilla on puolestaan enemmän polven ja nilkan alueen sekä alaselän ongelmia.

Kestävyysjuoksussa traumaattiset vammat ovat harvinaisia, mutta rasitusvammat taas erittäin yleisiä. Pikajuoksussa tilanne on toinen, sillä laji vaatii räjähtävää voimantuottoa.

Myös uinnissa akuutit vammat ovat harvinaisia. Tyypillisimmät uimareiden vammat ovat olkapään tai selän alueen rasitusvammat.

Toistuvat taivutukset taaksepäin sekä kierrot altistavat selän alueen rasitusvammoille. Tyypillisimpiä selän alueen vaivat ovat taitoluistelussa, voimistelussa sekä jääkiekossa.

Vamman tai leikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta, kerron tarkemmin toisessa artikkelissani.

Kipua tulee kuunnella ja sen syy selvittää

Kivun kohdalla on aina syytä pysähtyä, sillä se kertoo, että kaikki ei ole hyvin. Kivun syy on tärkeää selvittää ja suhteuttaa. Mikäli kivun taustalla on esimerkiksi reiteen kohdistunut potku, ei kipu automaattisesti estä harjoittelua vaan usein harjoittelua voi rauhassa jatkaa ja kipu hellittää parissa viikossa.

Jos kipu ei kuitenkaan mene ohi harjoituksen aikana tai tilanne menee huonommaksi, on syytä hakeutua ammattilaisen vastaanotolle. 

"Kipu ei siis tarkoita aina paniikkinappulan painamista ja harjoittelun lopettamista." 

On tärkeää tiedostaa, milloin kipu pahenee ja milloin helpottaa. Akuuttien vammojen kohdalla on tärkeää varata aika lääkärille pikaisesti, jotta tilanne ei pääse pahenemaan.



Einari Kurittu

Urheilufysioterapeutti

Olen sertifioitu urheilufysioterapeutti ja urheilufysioterapian maisteri (MSc of Sports Physiotherapy). Teen pääosan työstäni urheilijoiden alaraajavammojen parissa. Hoidan polven, nilkan, lonkan ja lantion urheiluvammojen kuntoutuksia. Toimin usean vuoden ajan Pohjola Sairaalan fysioterapeuttina ja tein yhteistyötä monien urheiluseurojen kanssa. 

Harrastan itse monipuolisesti eri urheilulajeja lisätietoja voit lukea instagramtililtäni ACL Physio. Tällä hetkellä teen väitöskirjaa jalkapalloilijoiden eturistisidevammoista ja toimin hiihtomaajoukkueen fysioterapeuttia

Lisätietoja omien verkkosivujen kautta.